pikku kissojen laumalla oli Jenna-täti hoitajana yhden yön ja siinäkös miukuilla ihmettelemistä riitti. Aika oli kumminkin mennyt erittäin hyvin ja minusta tuntui kuin pennut olisivat kasvaneet aivan silmissä. Värejä pähkäilen päivittäin ja kovasti uskoisin seassa olevan kaksi hopeatiikeriä, yhden sinitabbyn sekä koko saattaa vaihtaa värinsä mustasavuksi. Aika näyttää, mutta kärsimätön ei jaksaisi odottaa.
Pennut nostelevat jo kovasti päätään äänen suuntaan ja muutenkin yrittävät tutkiskella maailmaa tutisevin jaloin ja harottavin silmin. Punnituksen aikaan ääntä lähtee kuin isommasta kissasta konsanaan. Ihanaa nähdä millaisia luonteita karvatenavat tulevat kasvaessaan saamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti